Oheisharjoittelua oppijan ehdoilla ja ‘ongelmia’ ratkaisten

by tommi paavola in , ,


Periaate: Variointi, Liikemuuttujat, Liiketehtävä, Spesifisyys (Non-lineaarinen pedagogiikka)
Sovellus: 3D askellus (liikemalli) ja liikeympäristön variointi halutun tavoitteen mukaisesti

Fysiikkaharjoittelun lopputavoitteena on laji- ja kilpailusuorituksen parantaminen. Päämäärään voidaan päästä useampaakin reittiä pitkin, toiset niistä suorempia ja toiset taas kulkevat kautta rantain. Joskus rakennetaan kapasiteettia kovemman harjoittelun mahdollistamiseksi ja joskus lähestytään itse lajiliikettä suoraan, täsmällisesti ja akuutti kehittyminen tavoitteena. Monesti fysiikan rakentaminen keskittyy taustalla vaikuttavien ominaisuuksien kehittämiseen ja toisaalta silloin tällöin mennään liike ja taito edellä antaen ominaisuuksien kehittyä niiden ehdoilla. Lähestymistapa riippuu monista asioista, kuten urheilijan iästä, kehitysvaiheesta, kokemuksesta ja harjoittelukaudesta. Lapsella suuri osa ‘oheisharjoittelusta’ on yleistä urheilullisuutta, kasvua ja kehitysta tukevaa sekä tulevaisuuden kapasiteettia rakentavaa, kun taas kypsemmän urheilijan fysiikkaharjoitus sisältää usein jo enemmän lajisuoritukselta näyttävää ja tuntuvaa liikkumista. Näin siis ainakin omassa valmennusfilosofiassani. Nuorilla 14-18 vuotiailla, joita nyt valmennan, yhdistyvät molemmat niin teoriassa kuin käytännön toteutuksessakin.

Non-lineaarisen pedagogiikan periaatteeilla voimme lähestyä fysiikkaharjoittelua spesifien liikesuoritusten näkökulmasta ja muunnella liikeympäristöä eri tavoin, jotta liikemalli mukautuu joustavasti, kestävästi ja monipuolisesti lajisuorituksen liiketilanteisiin. Hyvä puoli liike edellä etenemisessä on se, että biomekaanisen siirtovaikutuksen aste on huomattavan korkea. Rajoituksena on toisaalta joskus liikkeessä käytettävän vastuksen määrä, ja siten varsinainen voimaharjoittelu vaatii yleensä erillisen lokeronsa harjoitusohjelmassa. ‘Liiketaitoharjoittelu’ kuitenkin voi, ja tulisikin, olla osa fysiikkavalmennusta teho-päädyn harjoitteiden ohella.

Miten non-lineaarisen pedagogiikan periaatteita ja strategioita voidaan sitten yhdistää fysiikkavalmennukseen ja liikkeen harjoitteluun? Taitotohtori Sami Kalajan blogista voit käydä tutustumassa tarkemmin teoriaan, mutta tässä alla on lyhyesti muutamia avainasioita teemasta. Olennaisia periaatteita ovat siis:

1.       Tehtävän suorittaminen ja tulos on tärkeämpi kuin ‘tekniikka’ eli liikeongelman ratkaisu yksilölle sopivalla tavalla

2.       Keskittymisen ja havainnoinnin kohde on kehon ulkopuolella ja liittyy tehtävän suoritukseen

3.       Tekijä säätelee suoritustaan hetkessä saamansa informaation perusteella

4.       Muuttujien tai rajoitteiden manipulointi strategisesti halutun harjoitusvaikutuksen mukaisesti

5.       Liikkeen sisäinen variointi. Liikemalli pysyy samankaltaisena mutta suoritustapa muuttuu.

Käytännössä voimme vaikkapa valita halutun liikesuorituksen toiminnan perustaksi. Otetaan esimerkiksi askellus ja käytetään siitä nyt moniulotteista versiota. Askellus eri suuntiin on liikemalli, joka toistuu useassa lajissa ja jota voidaan pitää yhtenä liikkumisen kulmakivistä. Askelluksen liikemallia voidaan lähteä kehittämään soveltaen non-lineaarisen pedagogiikan periaatteita tekemällä saman liikemallin erilaisten liikeympäristöön sidonnaisten variaatioiden kautta. Liikemallin mukautumiskyky erilaisissa ympäristöissä ja tehtävissä kasvaa sekä jokainen variaatio vahvistaa jotain liikemallin elementeistä. 

Esimerkkejä liiketaitoharjoitteista, jossa kehitetään samaa liikemallia eri variaatioilla/’liikeongelmilla’:

1.       Askellus 3D aidan yli

2.       Askellus 3D boksilta alas ja takaisin

3.       Askellus 3D esteen ali

4.       Askellus 3D askelpituutta varioimalla

5.       Askellus 3D puomilla

The goal is simple: require that players face a myriad of problems to increase their understanding of their body and movement capabilities in a variety of temporal and spatial demands.
— Shawn Myszka

SUOMI 100 VUOTTA!!

Tämän vuoden kestävän 52-projektin tavoitteena on:

-          Kunnioittaa 100-vuotiasta Suomea julkaisemalla kirjoitus per viikko vuoden ajan (52)

-          Osallistua suomalaiseen valmennuskeskusteluun ja kollektiiviseen kehittymiseen

-          Ihmetellä ihmisen liikkumisen periaatteita ja antaa niistä esimerkkejä ja sovelluksia

-          Antaa ‘uudet lasit’ fysiikkavalmennuksen tarkasteluun (uusi perspektiivi)

-          Piilottaa ‘pikku kiviä kenkään’ ajatusprosessin aktivoimiseksi (mukavuusalueen haastaminen)


X - Y - Z

by tommi paavola in ,


Periaate: 3D
Sovellus: 3D liiketilan hallinta; leveys, syvyys, korkeus, pituus -koordinaatit

Asetu seisomaan vapaaseen tilaan, jossa sinulla on tilaa liikkua muutama metri jokaiseen suuntaan tilan keskipisteestä. Jätä myös riittävästi tilaa yläpuolellesi. Sulje silmäsi ja ‘katso’ ympärillesi mielesi silmin kuvitellen seisovasi suuren kolmiulotteisen koordinaattiviivaston keskellä. Näet viivat kulkevan tilan leveys-, pituus-, syvyys- ja korkeussuunnassa. Anna itsellesi tavoitepiste haluamallasi kohtaa 3-D koordinaattiviivastoa ja kosketa tuota pistettä oikean käden etusormella. Pystytkö kurottamaan ja koskettamaan pistettä liikuttamatta jalkojasi? Siirrätkö painoa toiselle jalalle vai otatko pienen askeleen, jotta pystyt saavuttamaan tuon pisteen? Entä, jos käytätkin vasemman käden etusormea saman pisteen tavoittelussa? Kykenisitkö koskettamaan pistettä jalalla, tai kenties päälläsi?

Kolmiulotteisuus on tila, joka määritellään kolmen koordinaatin avulla X (vaaka), Y (pysty) ja Z (syvyys). Näiden koordinaattien avulla jokainen piste kolmiulotteisessa tilassa pystytään määrittelemään. Tätä periaatetta ja tietoa voidaan käyttää myös urheilijan liikekyvyn testaamisessa ja parantamisessa. Itse asiassa kolmiulotteisen tilan hallinta tehokkaasti, turvallisesti ja taloudellisesti voisi olla yksi liikekyvyn tai urheilullisuuden määritelmä.

Liiketilan hallinta on siis enemmän kuin liikkeen arviointia pelkästään lopputuloksen perusteella. Ainakin yhtä tärkeää on myös se prosessi, jolla lopputulokseen päästiin. Pystynkö suorittamaan tehtävän ‘vaivattomasti’ liikkuen sulavasti ja kontrolloidusti kuin Tai Chi -mestari? Ja onko liikettä mahdollista nopeuttaa silti sujuvuus säilyttäen? Mitäen suoritus muuttuisi, jos selässäsi olisi iso reppu tai käsissäsi lisäpainot?

Kolmiulotteisuus mahdollistaa liikkeen yhdistelmiä (combinations) ja liikkeen osien järjestyksen vaihteluita (sequencing). Samaan pisteeseen voi olla monta tietä ja tapaa. Etuoikealla olevaan pisteeseen voi kurottaa liikuttamalla kehon painopistettä eteenpäin ja samalla oikealle kurottaen tai liikuttamalla painopistettä oikealle kurottaen eteenpäin tai vaikka liikuttamalla painopistettä suoraan kohti pistettä samaan suuntaa kurottaen. Jokainen suoritus on hyvin erilainen ja eri urheilijat vastaavat liikeongelmaan erilaisella liikeratkaisulla. Yhtä ainoaa tekniikkaa suoritukselle ei kannata opettaa, mutta valmentaja voi auttaa urheilijaa lisäämään toimivien liikeratkaisujen määrää ja laatua.

3-D liiketila helpottaa analysoimaan lajisuorituksen ominaisuuksia ja biomekaniikkaa. Mitä tapahtuu jalkapallon potkussa korkeusakselilla? Missä suunnissa urheilijan raajat liikkuvat? Minkälaisilla harjoitteilla lajisuoritusta voisi parantaa ottaen huomioon kolmiulotteisessa liiketilassa havaitut asiat?

Kolmiulotteisuus on ihmisliikkeen perusperiaate, jota on yhtä vaikea kieltää, kuin painovoiman olemassaoloa. Yrittänyt olen toki itsekin, tosin en jälkimmäistä. Tosiasia on, että emme pysty tuottamaan kolmiulotteisia tulosteita vanhalla zeroxilla, vaan tarvitsemme 3D-printterin. Emme myöskään pysty harjoittamaan 3D lajisuoritusta optimaalisesti 1D harjoitusohjelmalla. 1D treenillä saa 1D tuloksia ja 3D harjoittelulla saa 3D tuloksia.

You will always harvest what you plant.
— Galatians 6:7

SUOMI 100 VUOTTA!!

Tämän vuoden kestävän 52-projektin tavoitteena on:

-          Kunnioittaa 100-vuotiasta Suomea julkaisemalla kirjoitus per viikko vuoden ajan (52)

-          Osallistua suomalaiseen valmennuskeskusteluun ja kollektiiviseen kehittymiseen

-          Ihmetellä ihmisen liikkumisen periaatteita ja antaa niistä esimerkkejä ja sovelluksia

-          Antaa ‘uudet lasit’ fysiikkavalmennuksen tarkasteluun (uusi perspektiivi)

-          Piilottaa ‘pikku kiviä kenkään’ ajatusprosessin aktivoimiseksi (mukavuusalueen haastaminen)