Ei paljon paparazzit vaivaa

by tommi paavola in


Valmentajuus on, ainakin noin filosofisesti ajateltuna, aika epäitsekästä hommaa. Kunniaa toiminnasta ei hirveän helposti saa ja aika vaikea niitä urheilijan tuloksiakaan on itselleen omia. Valmentaja saa parhaassa tai pahimmassa tapauksessa sivulause-maininnan urheilusivuilla menestyksen tai epäonnistumisen osatekijänä olemisesta. Urheilija on se, josta ihmiset ovat kiinnostuneita ja joita mediakinjahtaa. Ei siis tarvitse paljon paparazzeja pelätä.

Minusta tämä onkin ihan oikein.

Huolimatta siitä, että supervalmentajia ja guru-trainereita alkaakin olla markkinoilla jo aika paljon, on valmennuksen maailmaan halajavan otettava mieluummin heti alkuun enemmän taustamiehen kuin julkkiksen rooli.

Valmentajan ja omasta näkökulmastani erityisesti fysiikkapuolen valmentajan tehtävä on lajia ja urheilijaa taustalta tukeva. Fysiikkavalmentajana tavoitteenani on tiivistetysti a) urheilijan lajiharjoittelu terveenä b) urheilijan ominaisuuksissa vahvuuksien lisääminen ja heikkouksien vähentäminen c) urheilijan terveys ja tulevaisuus urheilu-uran jälkeenkin d) muut urheilijaa, lajia ja lajivalmentajaa tukevat tehtävät.  

Fysiikkavalmentajan roolissa saatetaan tukea ja auttaa nuorta urheilijaa, jonka päätavoite on vasta kymmenen vuoden päästä. Seuraavien 1-5 vuoden harjoittelu on äärimmäisen tärkeää mutta samalla nöyrästi, kärsivällisesti ja suunnitelman mukaisesti etenevää. Tavoitteena on nuoren urheilijan terveys, urheilullisuus ja pitkäkestoinen kehitys urheilijana ja ihmisenä. Jos sitä haluaa naamansa urheiluruutuun, niin kannattaa ehkä vaihtaa alaa. Eipä sillä, kyllähän hyvä työ usein huomataan ja palkitaankin, mutta harvemmin kuitenkaan kunnialla ja julkisuudella.

Fysiikkavalmentajana saan parhaan tyydytyksen työstäni ensiksi  a) urheilijalta joko suoraan tai epäsuoraan tulosten muodossa ja toiseksi b)lajivalmentajalta/muilta tukihenkilöiltä. Myös urheilijan perheenjäsenten antama palaute on hienoa. Maininta lehdessä on tietenkin kiva juttu, mutta sillä ei kyllä jaksa kovin pitkälle. Päivittäinen kontakti ja vuorovaikutus urheilijoiden kanssa on fysiikkavalmentajuuden ‘polttoaine’, josta saa uutta virtaa ja voimaa.

Tommi

“The true test of a man’s character is what he does when no one is watching.”
John Wooden